Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Sara

Hoidokki: Prestige

Taso: 2.

Varusteet:

Prestige:
Turparemmittömät
Nylonriimu vaaleansininen
Pehmustesetti suitsiin/riimuun valkoinen
Yksivärinen riimunnaru vaaleansininen
Harjapaketti vaaleansininen, reunat tummansiniset
Herkkukeksipaketti maussa omena
Martingaali 

Estesatula 
Yleissatula 
Estehuopa vaaleansininen, tummansiniset reunat 
Yleishuopa vaaleansininen, tummansiniset reunat 
Romaani tummansininen, valkoiset pehmustekarvat 
Juoksutussetti vaaleansininen

Rahat: 650vr

Vieraskirja  

Nimi

Kotisivut

Sähköposti

Kommentit
Viestisi tarkastetaan ennen julkaisua
Roskapostisuojaus: Paljonko on kahdeksan plus yhdeksän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Sara

10.05.2018 11:24
Kiisin täydessä laukassa pitkin puiden reunustamaa tietä. Kesä oli jo tullut ja nautin, kun pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan Prestigellä. Olin päättänyt lähteä maastoon ilman satulaa ja suitsina minulla oli riimu ja riimunnaru. Prestigen laukassa oli tosi helppo istua ja tuuli puhalsi ihanasti kasvoille. Siirsin Prestigen raviin ja saavuimme lammelle. Prestige meni innokkaana kohti vettä. Minulla oli uimapuku mekon alla ja heitin mekon rantahiekalle. Kannustin Prestigeä menemään veteen ja Prestige meni sinne innokkaana. Jalkani kastuivat ja vesi oli jäätävän kylmää. Värähdin, mutta päätin silti mennä uimaan Prestigen kanssa. Tunsin kun vesi nousi hitaasti ylöspäin, kun Prestige käveli eteenpäin. Liu'uin alas Prestigen selästä. Tartuin toisella kädellä Prestigen harjaan ja toisella kädellä pidin riimunnarusta. Nyt Prestigen jalat eivät enään yltäneet maahan ja uimme ison lenkin. Kun nousimme ylös vedestä molemmat huohottivat uupumuksesta. Istuin hetken maassa samalla, kun Prestige nyhti maasta ruohoa. Lopulta pääsimme lähtemään takaisin tallille. Nappasin maasta mekkoni ja puin sen päälleni. Hyppäsin kevyesti Prestigen selkään ja puristin Prestigen kylkiä.

Sidoin Prestigen ulkohoitopaikalle ja lähdin hakemaan tallista harjapussia. Kun tulin takaisin Prestige katsoi minua toiveikkaana. "Saat herkun, kun olen hoitanut sinut, höpsö." hymähdin ja otin harjapussista harjan. Harjasin Prestigen kauttaaltaan ja lopuksi puhdistin vielä kaviot. Vein Prestigen tarhaan ja lupasin sille, että kohta se pääsisi laitumelle. Kävin vielä viemässä riimunnarun ja riimun kuivumaan talliin Prestigen paikalle. Kävelin takaisin tallipihalle ja katselin hetken Prestigeä. Sitten aukaisin pyörän ja hyppäsin sen selkään. Lähdin pyöräilemään kotiin ja päätin, että tulisin mahdollisimman pian takaisin.

Vastaus:

60vr

Nimi: Sara

12.03.2018 18:08
Oli kaunis ja lämmin talvipäivä. Aurinko kimmelteli paksun lumikerroksen pinnassa. Minulla oli päälläni paksu talvitakki ja hikoilin vähän takin alla. Tänään oli ollut ensimmäinen koulupäivä loman jälkeen. Minulla oli ollut jo vähän ikävä kouluun. Olin ollut todella onnellinen nähdessäni luokkatovereitani koulussa. Lomalla ei oikein ollut mitään tekemistä ja olin joutunut makaamaan sängyssäkin puolet lomasta.

Havahduin ajatelmistani, kun Prestige hörähti kärsimättömänä ja nyökkäsi harjapussin suuntaan. "Höpsö." sanoin sille ja olin toruvinani sitä. Prestige vastineeksi tökkäsi minua ja horjahdin taaksepäin. Olin kompastua Prestigen harjapussiin, joka lojui karsinan oven pielessä. "Ei ole hauskaa." sanoin muka surullisena vaikka oikeasti hihitin Prestigelle salaa. Olin päättänyt tänään maastakäsitellä Prestigeä ja juoksuttaa sitä. Sain Prestigen harjattua ja käväisin satulahuoneessa ottamassa lainaan tallin juoksutusliinan ja herkkukeksipaketista kaikki loput yhdeksän herkkukeksiä. Kun kävelin takaisin Prestigen karsinan luo se seurasi minua ja liinaa kiinnostuneena. Rapsutin Prestigeä korvan takaa ja aloin irrottaa riimunarua rautatangosta.

Aukaisin kentän portin ja pyysin Prestigeä kävelemään vähän eteenpäin. Se totteli minua kuuliaisesti, mutta hypähti samalla vähän sivulle. Suljin portin hyvin ja päästin Prestigen irti. Se lähti hurjasti pukitellen menemään ja vilkaisi minua välillä. "Saat sinä hetken riehua, kunhan et hyppää aidan yli." sanoin sille huvittuneena ja aloin miettimään mitä kaikkea me tehtäisiin. Sen mietittyäni kävelin jo vähän rauhoittuneen Prestigen luokse ja kiinnitin sen liinaan. Aloin talutella sitä pitkällä ja löysällä liinalla ja menin itse kauemmas. Kävelimme hetken aikaa kenttää sikin sokin tehden peruutuksia, siirtymisiä ja pysähdyksiä käskystäni. Prestige oli hyvin kuulolla ja teki mitä käskettiin. Se ei näyttänyt tylsistyvän yhtään vaikka menimmekin samaa asiaa koko ajan. Lopulta, itse kyllästyen pyysin sitä nostamaan ravin ympyrälle ja se totteli heti. Prestigen ravi näytti sievältä ja lennokkaalta, eikä se kompastellut yhtään lumisella kentällä. Lopulta käskin sen hidastaa ja annoin sen levähtää vähän. Katselin Prestigeä, eikä se vaikuttanut ollenkaan väsyneeltä. Pyysin Prestigen pysähtymään ja kävelin sen luo. Laitoin sen pään toiseen suuntaan ja heilautin liinan päätä vähän Prestigen takana. Prestige mulkaisi minua ja minä vaan naurahdin: "Menepäs sinne nyt kiltisti." Prestige käveli tottelevaisesti eteenpäin eikä enää edes muistanut tapahtunutta. Hetken kuluttua pyysin sen takaisin raviin. Prestige nosti päänsä ja lähti innoissaan ravaamaan. Pyysin sitä nostamaan laukan. Prestige hypähti riemuissaan laukkaan ja laukkasi lujaa. Hillitsin sitä vähän sanomalla: "Ptruu..". Huomasin ettei se olisi tahtonut hiljentää vauhtia. Käskin uudestaan ja Prestige hillitsi laukkaansa. Se keskittyi näyttämään parhaat puolensa ja sai laukan näyttämään niin ihanan pehmeältä, että sen selkään voisi nukahtaa. Hiljensin sen vauhdin raviin ja sitten käyntiin. Kävelin Prestigen luokse ja annoin sille yhden herkkukeksin. Rapsutin sen hikistä kaulaa ja vaihdoin liinan riimunaruun. Lähdin taluttamaan Prestigeä kohti porttia, kun ympärillämme alkoi satamaan lunta.

Silittelin hiljaa Prestigen vielä märkää karvaa. Olin harjannut sen huolellisesti ja tarkastanut kaviot. Nostin sinisen harjapussin lattialta ja nappasin herkkukeksipaketin karsinan oven päältä. Lähdin viemään niitä satulahuoneeseen pitkin käytävää. Ripustin harjapussin omaan koukkuunsa ja laitoin herkkukeksipaketin Prestigen koriin ja mietin milloinkohan satulat tulisivat. Menin takaisin Prestigen luo ja irrotin sen rautatangosta. Otin riimun pois Prestigen päästä ja vein ne satulahuoneeseen. Sieltä tultuani aloin lakaisemaan käytävää, sillä siellä oli pari heinänkortta. Yllätyksekseni äiti asteli talliin ja käveli määrätietoisesti luokseni. "Moi, äiti!" tervehdin hieman hämmentyneenä. "Moi, Sara!" äiti tervehti minua iloisena. "Mitä sinä täällä teet?" kysyin ja katsoin ettei tallissa ollut ketään. "Tulin vain katsomaan, että onko Prestige yhtä kaunis kuin kuvissa." äiti sanoi ja haki katseellaan Prestigeä. "Jaaha." hymähdin ja lähdin kävelemään Prestigen karsinan luokse. Äiti seurasi minua tiiviisti perässä. "Tässä tämä nyt on." sanoin, kun saavuimme Prestigen karsinan eteen. Prestige nuuski äidin hihoja kiinnostuneena. "E-eihän tämä pure?" äiti kysyi hermostuneena. "Ei." vastasin ja rapsutin Prestigeä harjan alta. Äiti oli vielä vähän epävarma, mutta silitti Prestigeä silti. Prestige kaiveli taskujani turvallaan. "Ei meillä ole sinulle herkkuja höpsö." sanoin ja taputin Prestigen kaulaa. "minäpäs lähden tästä autolle, niin tee jutut loppuun ja tule sitten." äiti sanoi ja taputti vielä Prestigeä ennen kuin lähti. "Juu." hymähdin ja lähdin hakemaan iltaheiniä. Tulin takaisin Prestigen luo ja heitin heinät karsinaan. Annoin vielä Prestigelle iltakaurat ja sanoin heipat. Sitten lähdin äidin luokse.

Vastaus:

300vr :)

Nimi: Sara

09.03.2018 12:56
Tänään olisi toinen päivä tallilla. Minua ei enää jännittänyt yhtä paljon kuin viime perjantaina. Minua sen sijaan ärsytti, koska en ollut päässyt viikkoon tallille. Tyhmän vatsataudin oli pakko tulla pilaamaan puolet hiihtolomastani. Tänään pääsisin kumminkin tallille. Olisin mennyt jo eilen, mutta äiti oli kieltänyt.
Aukaisin tallin oven ja lämmin tuulahdus iski kasvoilleni. Kävelin ripeästi satulahuoneeseen ja nappasin Prestigen naulasta uuden vaaleansinisen riimunnarun ja samanvärisen nylonriimun, johon kiinnitin valkoiset pehmusteet. Otin herkkupussista yhden omenan makuisen herkkukeksin, joita olin tilannut äidin kanssa netistä. Riensin äkkiä ulos, koska hinguin jo päästä ratsastamaan Prestigellä. Tällä kertaa Prestige seisoi jo tarhan portilla odottamassa minua. Minun teki mieli juosta Prestigen luo, mutta tiesin ettei hevosten lähellä saanut juosta, joten tyydyin kävelemään tarhoille pikavauhtia. Aukaisin portin ja sujautin uuden riimun Prestigen pieneen kultaisen vaaleaan päähän. Annoin Prestigelle herkkukeksin ja se mutusteli keksiä tyytyväisenä. Talutin Prestigen reippaasti talliin, läpi lumisen tallipihan. Prestigen korvat heiluivat sinne tänne tarkkaillen ympäristöä.
Kiipesin Prestigen selkään ja puristin Prestigen kylkiä kevyesti pohkeillani. Prestige lähti innostuneena uralle ja minä nautin täysin siemauksin Prestigen pehmeääkin pehmemmistä askeleista. Ilman satulaa ne tunsi todella hyvin ja askeliin oli helppo mukautua. Olin laittanut maneesin kulmiin tötsät ja pituushalkaisijalle viisi puomia. Kävelin muutaman kierroksen käynnissä ja nostin sen jälkeen ravin. Prestigen ravi oli ihanan tasainen ja ravattuani kaksi kierrosta käänsin Prestigen jo puomeille. Ensimmäinen puomi meni hyvin, samoin toinen, mutta kolmannella puomilla Prestige väisti sivuun ja olin liukua alas selästä. Hymähdin ja käänsin Prestigen uudelleen puomien alkuun. Nyt pidin pohkeet kiinni Prestigen kyljissä ja rentoutin istuntaani vielä enemmän. Ajattelin eniten sitä, etten puristaisi polvilla, koska se oli ollut ainainen ongelmani, samoin se että nyrkit kääntyivät aina väärinpäin. Prestige meni mukisematta kaikkien puomien yli ja oli täpinöissään jatkettuamme uralle. Prestige meni koko tunnin kiltisti, mitä nyt välillä steppasi paikoillaan, kun olisi halunnut mennä vähän kovempaa. Menimme kaikenlaisia ympyröitä ja viisikaarista kiemurauraa. Lopuksi vielä päätin laukata puomit ja siirsin Prestigen käyntiin. Otin ohjia enemmän tuntumalle ja rentoutin itseni. Minua jännitti, kuten aina ennen laukkaa ja siksi en tullutkaan hermoilevien hevosten kanssa oikein toimeen. Pääsimme lähelle paikkaa, josta käännyttäisiin puomeille ja aloin valmistella Prestigeä laukkaan. Prestige nosti päätään innostuneena ja juuri samaan aikaan kun annoin laukkapohkeet Prestige nosti ihanan tasaisen laukan. Laukkasimme puomit ja sen jälkeen vielä pitkän sivun puoleen väliin ja siirsin sitten Prestigen ravin kautta käyntiin. "Hienosti menitte." joku hoitaja sanoo ja astelee valko ruskean ponin kanssa sisälle maneesiin. "Kiitos!" sanon ja rapsutan Prestigeä kaulasta. "Mikä sinun nimesi on?" hän kysyy samalla, kun lähtee kävelemään luokseni. "Olen Sara." vastaan hieman ujona ja ohjaan Prestigen keskelle maneesia. "Kiva nimi. Minä olen Ellu." Ellu sanoo ja minä nyökkään. Pysäytän Prestigen pienellä nojauksella taakse ja sanomalla "Ptruu..". Prestige pysähtyy heti ja taputan sitä kiitokseksi kaulalle. Liu'un alas Prestigen selästä ja nappaan ohjat kaulalta. Prestige katsoo toista ponia korvat hörössä ja kaikki aistit valppaana. Hymähdän sille ja heitän käteni Prestigen kaulan yli. Ellu katsoo poniani ja pysähtyy vähän matkan päähän ettei tulisi liian lähelle. Hän sanoo selvästi kiinnostuneena: "Onpas hieno poni. Mikäs sen nimi mahtaa olla?". "Kiitos! Sen nimi on Prestige. Entäs sinun ponisi nimi?" kysyn hieman hämmentyneenä. "Sen nimi on Dschinghis." Ellu sanoo nimen hienosti lausuen. Prestige hörähtää jo kärsimättömänä ja steppaa hieman paikallaan. "Minun täytyykin tästä mennä." sanon Ellulle hieman pahoillani. "Juu. Tahtoisitkos lähteä kanssani joku päivä vaikka maastoon?" Ellu ehdottaa ja hymyilee minulle. "Mielelläni." vastaan onnellisena ja lähden kävelemään kohti ovea. "Heippa!" Ellu sanoo. Prestige vilkaisee taakseen ja hörähtää minulle. "Heippa!" huikkaan Ellulle ja katoan maneesin ovesta ulos.
Olin juuri saanut kaikki tallihommat tehtyä ja annoin Prestigelle iltapusun. Prestige hörähti tyytyväisenä ja mutusteli iltaheiniään. Se katseli perääni, kun kävelin ulko-ovelle ja katosin siitä ulos. Hymyilin onnellisena ja näin äidin valkoisen Corsan. Äiti vilkuttaa minulle ikkunasta ja minä vilkutan takaisin. Juoksen viimeiset askeleet autolle ja aukaisen oven. Istun penkille ja laitan radiosta pop-musiikkia. Äiti ojentaa minulle lämpimän lihapiirakan ja mutustelen sitä tyytyväisenä. "Miten meni?" äiti kysyy jännittyneenä. "Paremmin kuin hyvin." sanon äidille. Näytän varmaan kauhean onnelliselta punaisine poskineni ja korviin asti ylettyvän hymyni kanssa. "Hyvä." äiti sanoo ja käynnistää auton. Lähdemme ajamaan puhtaan valkoista tietä pitkin, jota ympäröi lumiset laitumet.

Vastaus:

300vr, kokonaisuudessaan oikein hyvä tarina! :)

Nimi: Sara

02.03.2018 14:41
Kävelin kirpeässä pakkassäässä kohti Moonlightia. En ollut aiemmin käynyt tallilla ja minua jännitti hieman.
Molemmille puolille tietä avautuivat isot laitumet. Laitumella lumi kimmelteli kauniisti ja silmiäni häikäisi hangen kirkkaus. Tallille ei olisi enää pitkä matka ja minua alkoi jännittää yhä enemmän ja enemmän. Lumi narskui kenkieni alla. Pysähdyin. Hengitin syvään kylmää pakkasilmaa. Lämmin kevätaurinko paistoi naamalleni ja suljin hetkeksi silmäni. Mietin hetken hiljaa päässäni minkälainen Prestige olisi. Sitten avasin silmät ja lähdin kävelemään reipasta vauhtia kohti tallia.
Aukaisin tallin oven ja ihana hevosen haju löi vasten kasvojani. Astelin varovasti sisälle talliin ja suljin oven huolellisesti pesässäni. Talli oli aika hiljainen, vain muutama hevostenhoitaja pyöri hoitohevostensa ympärillä. Kävelin karsinoiden ohi ja osa hoitajista moikkasi minua. Minulle tuli todella hyvä mieli ja tiesin, että tulisin viihtymään täällä. Avasin satulahuoneen oven ja nappasin koukusta lainariimun ja -riimunnarun. Prestigen varusteiden kohdalla ei ollut mitään, koska tilaamani tavarat eivät olleet vielä tulleet. Minulla ei myöskään ollut mukana mitään tavaroita, koska olimme äidin kanssa sopineet minun käyvän vain lyhyesti tallilla tutustumassa Prestigeen.
Katselin ympärille näkisinkö missään Prestigeä. Lopulta silmäni osuivat oriin, joka minut huomattuaan lähti kävelemään luokseni. Prestigen askeleet olivat reippaat ja pehmeät. Menin valkoiselle aidalle Prestigeä vastaan ja katselin sitä hymyillen. Lopulta kun Prestige oli tullut luokseni aukaisin portin ja rapsutin Prestigeä korvan takaa. "Hyvä poka." hymähdin. Sujautin riimun Prestigen päähän ja kiinnitin riimunarun riimuun. Talutin Prestigen ulos tarhasta ja suljin portin perässämme. Prestigen olemus oli reipas ja tarkkaavainen, kun kävelimme kohti tallia.
Sidoin Prestigen vetosolmulla karsinan rautatankoon. Jätin narun aika löysälle ja suljin karsinan oven. Kävin hakemassa satulahuoneesta lainaharjoja ja kävelin reippaasti takaisin Prestigen luo. Prestige hörähti minulle tietäen että harjaisin sen. Minä naurahdin Prestigelle, mutta rapsutin sitä silti vähän harjan alta. Harjasin Prestigen huolellisesti ja putsasin kaviot. Kävin viemässä harjat takaisin satulahuoneessa sijaitsevaan niille tarkoitettuun koriin. Otin Prestigeltä riimun pois ja annoin sille pienen pusun turvan päähän. Kiitin onneani, että Prestige oli vielä vapaana kun saavuin tänne. Jätin Prestigen karsinaan ja menin laittamaan sille iltaruuat. Mittasin ja sekoittelin iltaruuat keskenään ja kaadoin ne Prestigen ruoka-astiaan. Poni upotti päänsä heti ruokaan ja katseli minua kuin sanoen: "Kiitos!". Hymyilin huvittuneena ja kuiskasin sen korvaan hiljaa, ettei kukaan kuulisi: "Ole hyvä, rakas.". Sitten vielä tarkistin, että juoma-automaatti toimii kunnolla. Olin onnellinen, että Prestige oli ollut ulkona, niin ei tarvinnut alkaa siivoamaan karsinaa. Karsinan puru oli puhdasta ja vaaleaa. Muistin, että iltaheinät piti muös antaa ja kävin hakemassa heinät. Heitin ne varovasti Prestigen karsinaan ja sanoin sille hyvät yöt. Sitten minun piti lähteä jo kotiin, sillä äiti odotti minua pihalla.

//Tahtoisin kysyä, että missä ruokia ja heiniä säilytetään?

Vastaus:

200vr + bonus 50vr
Tämä oli hyvä tarina, kuvailit kivasti tapahtumia.

©2018 Virtuaalitalli Moonlight - suntuubi.com