Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Liitu

Hoidokit: Glimmer, Dark Forest

Taso: 2.

 20.2.2018

Varusteet:

Glimmer:
Hoitosetti, sininen
Nylonriimu, sininen
Yksivärinen riimunnaru, sininen

Rahat: 1040vr

Vieraskirja  

Nimi

Kotisivut

Sähköposti

Kommentit
Viestisi tarkastetaan ennen julkaisua
Roskapostisuojaus: Paljonko on kuusi plus yhdeksän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Liitu

19.02.2018 15:08
Aurinkoinen sää antaa lisää voimaa. Tällä kertaa olen saanut kyydin äidiltäni tallille. Katselen lumisia maisemia niiden kiitäessä ikkunan ohi. Matka ei ole pitkä ja pian kurvaamma hitaasti tallin edustalle.
"Oletko varma, ettet halua mukaan katsomaan Glimmeriä?"
Äitini kuitenkin pudistaa päätään, mutta on selvästi vakuuttunut tallin hienoudesta.
"Ehkä joskus toiste", saan vastaukseksi.
Hyppään autosta ulos, kiitän kyydistä ja kipitän reippaasti tallia kohti. Tallinkäytävällä kuuluu kodikas suhahdus kun lattiaa lakaistaan puhtaaksi. Hengittelen sisään rakasta hevosentuoksua.
"Hei", tervehdin reippaasti tallikäytävää lakaisevaa tyttöä.
Esittelen itseni ja saan vastaukseksi ystävällisen hymyn.
"Olen Ilona", tyttö vastaa.
"Onko sinulla täällä hoidokkeja? Minä aloin juuri hoitamaan Glimmeriä, sitä arabiorivarsaa", utelen.
"Onhan noita, minulla on neljä hoitohevosta, joten tehtävää kyllä riittää", Ilona virnistää.
Hymyilen vastaukseksi ja heilutan kättäni.
"Me varmasti tapaamme sitten uudelleen".
Ilona nyökkää ja jatkan matkaani kaapeille. Kaivan esiin uuden riimuni naruineen ja hoitopakin. Tänään ajattelin tutustua varsaan hieman paremmin. Suuntaan tutuksi tulleeseen tarhaan ja kutsun oria. Sen pää kääntyy suuntaani ja korvat uteliaana höröllä se ottaa askeleen kohti porttia. Liikun hitaasti, mutta varmasti orivarsaa kohti, tuijottamatta sitä ja varomasta kävellä suoraa kohti. Juttelen mitä mieleen juolahtaa ja yritän vain saada orin hieman kiinnostumaan. Ei aikaakaan, kun pysähdyn varsan eteen ja sen sieraimet laajenevat haistellessaan minua kohti. Hitaasti ojennan kättäni ja varsa haistelee sitä tarkkaavaisesti. Hymyillen annan toisen käteni silittää hennosti sen kaulaa. Glimmerin korvat ovat tiukasti hörössä sen kuunnellessa juttujani. Annan orin haistella riimua ja se räpeltää sitä uteliaana turvallaan. Rennosti pujotan riimun päähän ja kehun varsaa sen seistessä paikallaan. Glimmer ei vaikuta juurikaan välittävän koko jutusta. Nappaan pölyharjan harjapakistani. Sitten rupean hommiin. Reippailla otteilla harjaan varsasta pölyt ja irtokarvat. Glimmer seisoo nätisti paikoillaan ja tutkailee ympäristöä. Kehun oria vuolaasti ja se vilkuilee minua uteliaan näköisenä. Vaihdan harjan pehmeeän harjaan loppusilausta varten. Glimmer tunkee turpansa harjakassia kohden ja räpeltää sitä tyytyväisesti. En voi olla hymyilemättä. Ori nappaa suuhunsa yhden harjoista ja viskoo innostuneena päätään.
"Höpsö", naurahdan ja kiireesti pelastan harjan varsan touhuilta.
Glimmer ravistaa päätään ja silitän sen kaulaa, ennenkun nappaan riimun siltä pois. En halua kyllästyttää oria liian pitkillä hoitotoimenpiteillä. Hitaasti, mutta varmasti haluan edetä, jotta sille jäisi vain hyvät kokemukset. Iloikseni Glimmer jää vielä vierelleni katselemaan kun kerään tavarat kokoon, sillä ei näytä olevan kiire. Hyvästelen varsan ja kävelen takaisin talliin viemään tavarat takaisin omille paikoilleen. Sen jälkeen on jälleen aika lähteä takaisin kohti kotia.

Vastaus:

200vr
Saat tunnollinen hoitaja-merkin! :)

Nimi: Liitu

04.02.2018 20:01
Innokkaana marssin kohti Moonlightia, uusi hoitopakki kädessä heiluen. En malta millään odottaa, että pääsisin tutustumaan Glimmer-varsaan paremmin. Tummanruskea, miltein mustanvärinen, komistus pyörii mielessäni. Kotonakaan en ole malttanut puhua melkein mistään muusta, ja kävin oitis hevoskaupassa ostamassa vähän tarvittavia juttuja, kun siihen vain oli mahdollisuus. Pian näen tallin katon välkkyvän puiden lomissa ja kömmin varovaisesti pienen lumikasan yli, etten liukastu. Pakkanen on kirpeä ja hieman ärsyttävä tuuli puhaltaa kohti jo jäätyneitä kasvojani. Onneksi käveleminen auttaa pitämään minut lämpimänä.
Huomaan heti orivarsan temmeltävän tarhassaan. Siltä ei näköjään energiaa ainakaan puutu. Tamma sen vieressä näyttää jo melkein kyllästyvän varsan pomppimiseen. Glimmer nuuhkii varovaisesti edessä olevaa isoa heinäkasaa, ennenkun kääntyy taas ja pomppii toiseen suuntaan. Vasta kuin takajalat meinaavat lähteä alta, varsan meno rauhoittuu hieman. En voi olla hymyilemättä.
"Kili!" kutsun varsaa, lähestyessäni tarhan porttia.
Varsa seuraa uteliaana menoani, kun astun sisään tarhaan ja lasken harjapakin maahan. Se ei kuitenkaan lähesty sen kummemmin, mutta ainakin minulla on nyt sen huomio. Annan katseeni vaeltaa ympärillä oleviin tarhoihin. Kaikki hevoset tuntuvat nauttivan pakkaspäivästä. Menen tervehtimään Glimmerin emoa ja silitän sen kaunista, voimakasta kaulaa.
"Oletpa sinä nätti, ei ihme, että varsasikin on oikea kaunokainen", puhelen tammalle lempeästi.
En ole näkevinäni Glimmeriä, vaikka sivusilmästä näenkin varsan höristävän hieman korviaan. Se ei kuitenkaan näytä olevan hirveän innokas tulemaan lähemmäs, vaan kiertää emonsa takaa toiselle puolelle. Sieltä se silmäilee minua ruskeilla silmillään.
"Hei Kili", sanon hiljaa, varoen, etten tuijota sitä suoraan silmiin.
Yritän pitää elekieleni mahdollisimman hiljaa ja rentona, toinen käsi vain rapsuttaa hitaasti tamman säkää. Glimmer astuu pari askelta eteenpäin, ja palkitsen orivarsan siirtymällä itse hieman taaemmas. *Minä en ota sinua kiinni, vaikka lähestytkin* yritän viestiä varsalle eleelläni.
Orin viekas katse saa minut hymyilemään ja se ottaa rohkeasti, vaikka hieman empien, vielä askeleen lähemmäs. Käännyn ympäri ja astelen kohti tarhan porttia. Nappaan harjapakin matkaani mukaan, ennenkun käännyn hitaasti vilkuilemaan taakseni. Uteliaisuus on näköjään voittanut pelon, sillä varsa on seurannut minua miltein portille saakka. Kun se huomaa minun nähneeni sen, orille tulee kiire takaisin emonsa suojiin. Taidan olla varsan silmissä vielä hieman pelottava otus, mutta kyllä se siitä, sitä en epäile laisinkaan. Ainakin olen saanut varsan huomion myös kohdistettua itseeni.

Jatkan matkaa kohti tallia. Pienen etsinnän jälkeen löydän hoitajille tarkoitetut kaapit ja ei aikaakaan, ennenkun löydän minun nimellä varustetun kaapin. Avaan sen ja nappaan hoitopakista esiin uuden nylonriimun ja siihen sopivan riimunnarun. Säädän riimua pienemmäksi ja katselen sitä hetken. Kyllä se varmasti Kilin päähän sopii, kunhan voitan vain hieman orin luottamuksen. Laitan riimun ja narun roikkumaan koukkuun, ennenkun työnnän harjapakin myös kaappiini. Jatkan matkaani takaisin ulos, Kili on jälleen kerran uskaltautunut lähemmäs aitaa. Arabin korvat kääntyvät kysyvästi hörölle minua kohti, kun kävelen ohi. Hetkeksi jään siihen aidan viereen seurailemaan varsaa katseellani, ennenkun kylmyys tarttuu minuun liikaa.
"Heihei, Kili", sepitän orille. "Nähdään myöhemmin."
Kiiruhdan eteenpäin, onnellinen siitä, että olen löytänyt itselleni uuden, tulevan, ystävän. Nyt on kuitenkin aika antaa varsan olla hetki rauhassa ja mennä jonnekin lämpimään lämmittelemään.

Vastaus:

220vr
Kirjoitustyylisi on moitteeton, eikä sekaan juurikaan mahdu kirjoitusvirheitä, hyvä! :)

Nimi: Liitu

26.01.2018 11:49
Hiljaa tallustelen päämäärättömästi pitkin pehmeää metsäpolkua. Olen juuri muuttanut perheeni kanssa uuteen kaupunkiin.
"Täällä ei ole mitään" mumisen ja kiedon mustan hiushaaran sormieni ympärille.
Metsä on toki kaunis. Olen päättänyt lähteä kävelylle, tutustumaan uuteen ympäristööni. Tällaiselle kaupunkilaistytölle tuli kuitenkin suuri shokki muuttaa yhtäkkiä maalle, missä oli enemmän peltoja ja metsiä kun taloja. Eniten kaipaan kuitenkin vanhassa kodissani hevosia.

Lumi narskuu varovasti kenkieni alla, kirpeä pakkastuuli hivelee jo punaisia poskiani. Puiden takaa kohoaa jokin rakennus ja siirryn uteliaana lähemmäs. Astun ulos metsästä ja pysähdyn kun seinään. Edessäni olevasta tarhasta nousee pari uteliasta päätä ylös heinäkasastaan, kauempana näen leikkisiä varsoja hyppivän emänsä ympärillä, yrittäen saada nämä mukaan leikkimään. Hymy nousee huulilleni seuraillessani hevosten touhuja. Kerään rohkeuteni ja astelen lähemmäs tallirakennusta. Ehkä täällä tarvittaisiin apua tai jotain, saisin olla taas hevosten seurassa.

Lähestyessäni tallia huomaan sivusilmästä tumman varsan lähestyvän aitaa. Sen silmät ovat tarkkaavaisesti lasittunut päässäni olevaan punaiseen pipoon, josta heiluu pieni tupsu. Varsa liikuu letkeästi eteenpäin, ja mietin miten kaunis se onkaan! Käännyn tarhan suuntaan ja varsa pysähtyy katselemaan, utelias pilke silmissään. Hitaasti lähestyn aitaa, jolloin varsa peruuttaa pari askelta, tekee täyskäännöksen ja juoksee takaisin emonsa luokse. Sieltä se kurkistaa varovaisesti emonsa kaulan alta. Huomaan sen olevan selvästi utelias, muttei kuitenkaan halua tulla tekemään lisää tuttavuutta.
"Hei"
Vieras ääni saa minut kääntymään ympäri.
"Terve!" tervehdin tulijaa. "Onko tämä sinun tallisi? Anteeksi, satuin vain kulkemaan ohi, enkä voinut vastustaa tuota varsaa!"
Katseeni kääntyy jälleen orivarsaa kohden.
"Ei hätää, uudet kasvot ovat aina tervetulleita. Olen tosiaan paikan omistaja, Katatu."
Kättelen tallin omistajaa hymyillen.
"Liitu", esittäydyn.
"Glimmer kaipaisi omaa hoitajaa", Katatu sanoo hymyillen.
"Kuka...?" aloitan, ennenkun keskeytän lauseeni ja katson innostuneena varsan riehumista ja pieniä loikkia. "Voi, se olisi ihanaa!" jatkan kiitollisena.
Kättelen vielä Katatua, silmät loistaen.
"Tervetuloa Moonlightiin!"

Jään vielä hetkeksi ihastelemaan komeaa pienokaista, ennenkun kierähdän ympäri. Vihdoinkin jotain järkevää tekemistä! Päätän suunnata ensi töikseni hevostarvikekauppaan ostelemaan uudelle hoitohevoselleni tarvittavia varusteita. Vilkaisen vielä kerran olkapääni yli ja iloikseni huomaan Glimmerin seuraavan minua katseellaan.

Vastaus:

Hyvä tarina, kuvailu toi kivasti tunnelmaa. :)
130vr + bonus 50vr

©2018 Virtuaalitalli Moonlight - suntuubi.com