Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Avalanche

Taso: 1.

Hoidokki: Maritus

Varusteet:

Maritus:
Tummansininen harjapaketti
Tummansininen kaviokoukku
Tummansinimusta riimunnaru
Tummansininen nylonriimu

Rahat: 375vr

Vieraskirja  

Nimi

Kotisivut

Sähköposti

Kommentit
Viestisi tarkastetaan ennen julkaisua
Roskapostisuojaus: Paljonko on viisi miinus yksi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Avalanche

13.08.2017 10:16
Avasin kaappini oven ja kurkistin sisään. Kaappi oli tyhjä lukuunottamatta yhtä ämpäriä. Yhdellä hyllyllä oli sininen, kulunut ämpäri, jonka kylkeen olin kirjoittanut "Ralle". Kyllä, minusta oli tullut hoitaja. Ja hoitohevoseni lempinimi on Ralle.

*****Viikkoa aikaisemmin*****

Seisoin tallin ilmoitustaulun edessä ja katselin tauluun kiinnitettyjä lappusia. Jotkut lapuista olivat myynti-ilmoituksia, eräässä mainostettiin lähitallien kilpailuja, ja yksi ilmoitus, no, kiinnitti erityisesti huomioni. Luin otsikon yhä uudelleen ja uudelleen.
"Nämä hevoset etsivät hoitajia".
Lista oli pitkä.

"Tämä voisi olla mahdollisuuteni saada uusi hoitohevonen", ajattelin ja keskityin taas ilmoitukseen.

"Deadshot, Welsh D- ori, säkäkorkeus 135 senttimetriä"

"Maritus, pohjanhevosori, säkäkorkeus 133 senttimetriä."

"Oreja, oreja kaikkialla. En halua mitään sinkoilevaa kaistapäätä, joka riehaantuu tammojen ohi kävellessään", tuumasin.

"Raksha, shetlanninponitamma, säkäkorkeus 104 senttimetriä"

"Pieni ponitamma? Ei todellakaan. Pistän pääni pantiksi, että shetlanninponi ei jaksaisi kantaa minua selässään", naurahdin hiljaa.

"Hei, oletko sinä Avalanche?" Joku oli kävellyt aivan selkäni taakse ja säikäytti minut pahanpäiväisesti. Käännyin ympäri ja huomasin, että tulija oli Katatu.

"Olen. Mukava tavata", sanoin.

"Vai että hoitohevosta etsimässä?" Katatu virnisti.
"Joo" vastasin. Tilanne oli minun näkökulmastani, no, erittäin kiusallinen. En ole mikään sosiaalisin tyyppi, ja sen kyllä huomaa.

Sain soperrettua jotakin siitä, minkälainen hoitohevoseni saisi olla. Ensimmäinen hevonen jota Katatu minulle suositteli, oli Maritus.
Hän ohjasi minut Maritusin karsinalle, ja siinä vaiheessa minä yllätyin. Luulin, että vastassa olisi hurja, musta ori.

Okei, myönnän että minulla on pienen pieniä harhaluuloja oreista.

Karsinassa seisoi ruskea, keskikokoinen poni. Sen silmät olivat kiinni, ja alahuuli väpätti pienesti. Ori oli karvainen kuin mikä, kuin sirompi versio mammutista.

"Leppoisan oloinen kaveri" sanoin, kun poni havahtui torkuiltaan.
"Osuit oikeaan. Maritus on mukava ja rauhallinen poni. Haluaisitko ryhtyä sen hoitajaksi?" Katatu kysyi.

Mietin kuumeisesti. Etsinnässäni oli iso hevonen, joka sopisi maastoesteille, eikä pörröinen pieni poni. Kuitenkin, katsoessani Maritusin lempeitä silmiä tiesin, että tämä olisi se oikea. Maistelin nimeä suussani.

"Maritus, kiva nimi" ajattelin. Nimi "Maritus" tuntui kuitenkin hankalalta sanoa. Rupesin pohtimaan lempinimeä Maritusille, kunnes keksin sen.
"Ralle se olisi!".

"Haluaisin! Se olisi hienoa." vastasin havahduttuani ajatuksistani.
Katatu hymyili minulle, ja näytti minulle kaappini.


************************************

Keskityin taas siihen, mitä olin tullut tallille tekemään. Minun piti mennä harjaamaan Rallea. Otin ämpärin syliini, ja tarkistin, että siellä oli kaikki tarvittava.
Ämpärin pohjalla oli harjoja, kaviokoukku, uusi riimu sekä naru. Riimu oli tummansininen, ja niin oli narukin.

Jouduin kävelemään tallin käytävän monta kertaa päästä päähän, ennen kuin löysin hoitoponini karsinan. Otin ämpäristä riimun sekä narun, ja laskin astian lattialle.
Avasin karsinan oven ja kävelin sisään. Hölmistyneen näköinen pieni ori tapitti minua.

"Terve, Maritus. Haittaako, jos kutsun sinua Ralleksi?" lepertelin ponille. En tietenkään olettanut orin vastaavan kysymykseeni, mutta mukavaahan se on jutustella hevosten kanssa.
Kävelin lähemmäs Rallea ja silitin sen kaulaa.
Poni haisteli kädessäni olevaa riimua ja hörähti hiljaa.

"Se on sun uusi riimu, eikö olekin hieno?" sanoin Rallelle.
Laitoin tummansinisen riimun sen päähän ja kiinnitin siihen narun.
Sidoin riimunnarun vetosolmulla kiinni karsinan kalteriin.

Päätin, että ensimmäiseksi puhdistan kaviot. Otin kaviokoukun ämpäristä, ja astelin ponin etujalan viereen. Ralle nosti kavionsa ylös, ennen kuin olin edes koskenut ponin jalkaan.
"Käy se näinkin" naurahdin orille, ja rupesin puhdistamaan kaviota.

Operaatio "Puhdista kaviot" sujui oikein mallikkaasti. Sen jälkeen vuorossa olisi harjan ja hännän selvittäminen, ja itse ponin harjaus.

Ralle, tai Maritus, millä nimellä ponia tahdotkaan kutsua, seisoi rauhallisesti koko hoitotuokion ajan. Välillä ori mutusteli heinää karsinan lattialta, katseli minua tai mupelsi riimunnarua.

Huokaisin helpotuksesta, kun poni oli vihdoin harjattu, jouhet selvitetty ja kaviot putsattu. Sen harjasta oli pari takkua, joiden takia olin lähellä menettää hermoni. Siitäkin selvittiin, onneksi.

Avasin vetosolmun ja vedin narun pois kaltereiden välistä. Työnsin karsinan oven auki ja talutin Rallen ulos karsinastaan.
"Kohta pääset omaan aitaukseesi, Ralle" sanoin ponille, ja rapsutin sitä kaulalta.

Ori käveli rauhallisesti vierelläni, ja hörähteli välillä. Yllätyin Rallen käytöksestä. Olin jo luullut, että kaikki orit olisivat aivan vallattomia.

Siristelin silmiäni päästyämme ulos tallista. Sinisellä taivaalla ei ollut montaa pilvenhattaraa, ja aurinkokin lämmitti mukavasti. Ralle kiinnostui pienestä perhosesta, joka lenteli vierellämme. Ori katseli sitä ihmeissään, ja hörähteli sille hiljaa.

Päästyämme tarhan portille, avasin sen ja talutin ponin aitaukseen. Otin riimun pois Rallen päästä, ja silitin orin pehmeää turpaa.
Kävelin ulos tarhasta ja suljin portin. Jäin vielä toviksi katselemaan hoitoponiani. Ralle söi hetken ajan vihreää ruohoa, kunnes se kiinnitti huomionsa perhoseen.

Pieni, siivekäs otus lensi kohti uteliasta oria, ja laskeutui ponin silkkiselle turvalle.


Vastaus:

Ihanasti kirjoitettu tarina :3
270vr + bonus 50vr :)

©2017 Virtuaalitalli Moonlight - suntuubi.com