Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Iitu

Hoidokit: Vilke, Rejhan, Nekku, Moondance, Typhoon, Hunter

Taso: 9.

Astutukset:
Supreme's Final-Ässähässäkkä
Kunové-Raksha
Flaming Heart-Drake
Bambo-Texter
Kurojaki-Tähden Tuike
CanCan-Kodiac
Engblom-Smoke Champange (varsominen)
Vilke-Wunderboy
Blueberry-Belle
Daisy-Roy Orbison
Roxana Lily-Charlie

 

 Ajokortti   18.1.2017  Tammikuu 2017
 2.3.2017  24.12.2017  2.1.2018
 2.01.2018  6.01.2018  17.1.2018
 19.1.2018  26.1.2018  27.1.2018
 28.1.2018  14.2.2018  14.2.2018
 22.2.2018  7.03.2018  7.3.2018
 2.04.2018  23.4.2018  30.4.2018
 30.4.2018  16.6.2018

Varusteet:
-Musta ratsastuskypärä
-Mustat nahkachapsit
-Mustat hanskat
-Luonnonvalkoiset kokopaikkaiset ratsastushousut
-Musta esteraippa
-Turvaliivi
-Vaaleanruskeapinkit polvisukat
-Mustat johdpurit 
-Valkoinen kisatakki 
-Vihreä heijastinliivi 
-Musta liivi 
-Lasso 
-Jousi 
-Nuolikotelo 
-Poolomaila 
-Miekka 
-Kilpi 
-Keihäs 
-Kannukset 
-T-paita 
-Kisapaita 
-Ajopiiska

Yhteiset:
-Mustat kärryt
-Herkkukeksipaketti, omena
-Musta letityskuminauhapussi
-Musta juoksutusliina
-Musta juoksutus-/ajovyö
-Hiihtoratsastusvaljaat
Kavioöljypurkki
Valjasrasva
Vikellysvyö valkoinen 
Kylmäyskääree
herkkukeksipaketti, maku: kurpitsansiemen

Haavaspray 
Selvitysspray 
Pesuaine
Pallo kahvalla
Jumppapallo
Häntäpinteli musta 
Kiinteät sivuohjat valkoinen 
Ohjasajosetti valkoinen 
Vikellyspatja valkoinen 

Typhoon:
Riimunnaru salmiakkikuvioilla, vihreä
Nylonriimu, vihreä
Talliloimi, vihreä
Hoitosetti, vihreä
Ajosuitset musta
Ravisuitset musta
Kumitutti 2kpl vihreä
Niskapehmuste valkoinen
Korvahuppu vihreä
Moonlight-loimi vihreä 
Ravikärryt valkoinen, vihreitä siksak kuvioita
Ravisetti valkoinen
Pehmustesetti suojiin valkoinen 
Pehmustesetti suitsiin/riimuun valkoinen
Moonlight-otsapanta mustalla pohjalla 
Timanttiotsapanta pohja musta limet timantit
Sadeloimi vihreä
Ulkoloimi vihreä
Hikiviila vihreä

Hunter:
Riimunnaru salmiakkikuvioilla, hopealila

Nylonriimu, hopea
Talliloimi, hopealila
Englantilaiset suitset, musta 
Hoitosetti, hopea
Ylseissatula, musta 
Yleishuopa, hopea
Moonlight-loimi hopea 
Ulkoloimi hopealila 
Sadeloimi hopea
Moonlight otsapanta mustalla pohjalla 
Pehmustesetti suojiin valkoinen 
Hikiviila hopea
Jumbosieni hopea

Rejhan:
•Hoitosetti neonkeltainen
•Riimunnaru salmiakkikuvioilla neonkelta-musta 
•Nylonriimu neonkelta-valkoinen 
•Toppaloimi neonkeltainen
•Englantilaiset suitset musta
•Timanttiotsapanta neonkeltainen
•Yleissatula musta 
•Yleishuopa neonkeltainen
•Joululoimi
•Tonttulakki hevoselle
•Tallliloimi, neonkeltainen
•Heijastava ratsastusloimi, neonkeltainen
•Sydänotsapanta mustalla pohjalla 
•Kaulanaru 
•Korvahuppu, neonkeltainen 
•Jalkaheijastinsetti, neonkeltainen
•Riimuheijastinsetti, neonkeltainen
•Turvajalustin (2kpl), neonkeltainen
•Etujalansuojat, neonkeltainen
•Hivutussuojat, neonkeltainen
•Joulusuojat 
•Jouluhuopa 
•Jumbosieni, neonkeltainen
•Hikiviila, neonkeltainen 
•Kaviokoukku harjaksilla, neonkeltainen
•Hevosshampoo 
•Ketjunaru 
•Näyttelytalutin 
•Näyttelyriimu, neonkeltainen
•Fleeceloimi, neonkeltainen
•Villaloimi, neonkeltainen
•Näyttelysuitset, musta 
•Sileät nahkaohjat, musta 
•Kumiset nahkaohjat, musta
•Helmiotsapanta, neonkeltainen
•Ketjupanta, kulta 
•Pehmuste-setti suojiin, neonkeltainen
•Pehmuste-setti suitsiin, neonkeltainen
•Yksivärinen riimunnaru, neonkeltainen
•Heijastinriimu, neonkeltainen
•Naruriimu, neonkeltainen
•Kumitutti (2kpl), neonkeltainen
•Juoksutusliina, valkoinen 
•Herkkukeksipaketti, omena 
•Moonlight-loimi neonkeltainen

•Moonlight-huopa neonkeltainen
•Kuljetussuojat neonkeltainen

Moondance:
•Harjapaketti, tummanliila

•Harjalaatikko, tummanliila
•Jumbosieni, tummanliila
•Kaviokoukku harjaksilla, tummanliila
•Hikiviila, tummanliila 
•Hevosshampoo 
•Letityskuminauhapussi, tummanliila
•Riimunnaru salmiakkikuvioilla, tummanliilamusta 
•Nylonriimu, tummanliila
•Näyttelyriimu, tummanliila
•Englantilaiset suitset, musta 
•Helmiotsapanta, tummanliila
•Kaulanaru 
•Jalkaheijastinsetti, tummanliila
•Häntäheijastinsetti, tummanliila
•Korvahuppu, tummanliila
•Yleissatula, musta 
•Lätkäsatula, musta 
•Turvajalustin (2kpl), tummanliila
•Yleishuopa, tummanliila
•Hiihtoratsastusvaljaat, valkoinen 
•Etujalansuojat, tummanliila
•Hivutussuojat, tummanliila

Vilke:
•Harjalaatikko vaaleanpunainen

•Harjapaketti vaaleanpunainen 
•Kaviokoukku harjaksilla vaaleanpunainen
•Riimunnaru salmiakkikuvioilla mustavaaleanpunainen
•Nylonriimu vaaleanpunainen
•Näyttelysuitset musta
•Moonlight-loimi vaaleanpunainen
•Näyttelyriimu vaaleanpunainen
•Näyttelytalutin vaaleanpunainen
•Letityskuminauhapussi vaaleanpunainen
•Hikiviila vaaleanpunainen 
•Jumbosieni vaaleanpunainen 
•Pehmustesetti suojiin valkoinen 
•Pehmustesetti suitsiin/riimuun valkoinen
•Timanttiotsapanta mustalla pohja vaaleanpunaisilla timanteilla 
•Sadeloimi vaaleanpunainen
•Ulkoloimi vaaleanpunainen

Nekku:
•Harjalaatikko vaaleanlila

•Harjapaketti vaaleanlila
•Kaviokoukku harjaksilla vaaleanlila
•Riimunnaru salmiakkikuvioilla vaaleanlila
•Nylonriimu vaaleanlila
•Näyttelysuitset musta
•Moonlight-loimi vaaleanlila
•Näyttelyriimu vaaleanlila 
•Näyttelytalutin vaaleanlila
•Letityskuminauhapussi vaaleanlila
•Hikiviila vaaleanlila
•Jumbosieni vaaleanlila
•Pehmustesetti suojiin valkoinen 
•Pehmustesettu suitsiin/riimuun valkoinen 
•Timanttiotsapanta musta pohja vaaleanliloilla timanteilla 
•Sadeloimi vaaleanlila
•Ulkoloimi vaaleanlila

Rahat: 2951vr, 20 lahjakorttia

Vieraskirja  1  2  3  4  5  >

Nimi

Kotisivut

Sähköposti

Kommentit
Viestisi tarkastetaan ennen julkaisua
Roskapostisuojaus: Paljonko on kahdeksan plus kahdeksan?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Iitu

28.06.2018 09:13
Vihreä niitty
Runo
Hunterin näkökulma

Säikkynä niityllä laukata saa
Minä yksin riehun vaan
Voi voltteja heittää ja kärrympyöriä myös
Niin paljon tilaa saan omana pitää
Yhtäkkiä pysähdyksen teen
Eteen sen raikkaan veen
Ja siitä raikasta vettä juon
Ruohoa maistan ja siihen tykästyn
Lopuksi pölyisessä kohdassa likaan karvan suitun


Karkailua!
Runo

Nekku portin ali ryömii pika vauhtia
Ja sitten metsään karauttaa hirnuen "Heippa!"
Etsintäpartio kokoontuu
Ja Nekun emä vauhkoontuu
Lähtee partio pikku varsaa etsimään
Sillä aikaa varsa takaisin palaa
Kun partio takaisin tulee, on ihmetys suuri
Siellä Nekku maitoa joi juuri
Se oli jokaisen myönnettävä;
Oli Nekku hyvä metkuja keksimään!


Herkullista!
Runo

Mä herkun hoitsuilleni suon
Ne ahmivat herkut tuosta tuon
Sitten hepat laitumille pääsi
Siellä ne ilopukkeja sääsi
Hymyilin ja jäin niitä katselemaan
Herkkuja olivat saaneet jo paljon vaan!


Leipomista
Runo

Minä ja Maisa leivotaan
Hevosille herkkuja vaan
Vähän porkkanaa ja omenaa
Lisäksi vielä kauraa
Keksejä me tehdään
Ja niitä sitten hepoille annetaan
Ne niistä tykkää ja lisää kerjää
Mutta kerjäämisestä kielletään


Agilityä
Runo

Esteitä ja haasteita pystytetään
Sitten niiden yli hypitään
Nekku välillä vähän arastelee
Mutta muiden vuorolla rohkaistuu
Pian rata sujuu kuin rasvattu
Ja onnistumisiin tunti loppuu
Talliin hepat viedään ja niitä hoidetaan
Lopuksi takaisin tarhoihin ne viedään

//Joko nyt pääsen ysitasolle? Pliiis Katatuu!

Vastaus:

250vr, kyllä :)

Nimi: Iitu

18.06.2018 10:18
Katatu, miksi Aada sai alkaa hoitamaan Milkaa, vaikka minä olin häntä ennen pyytänyt Tallihuoneessa Typhoonia ja Milkaa hoitsuikseni?

Ja muuten, oon 12v, elikkä melkein meni nappiin sun arvaus ;)!

Vastaus:

Viestejä oli 100 kpl, en voinut käydä niitä järjestyksessä. Katsoin ensin Vieraskirjan viestit, joten lupasin jo Aadalle ennen kuin huomasin viestisi.

Nimi: Iitu

06.06.2018 10:21
Kisat 3.6

Näyttely
Iitu-Nekku

Siistin Nekkua varovasti pehmeällä harjalla. Minua jännitti, mutta pieni Nekku ei itse tainnut tajuta mitä oli tekeillä. Kova hälinä kävi tallissa, kunnes oli aika lähteä kentän laidalle odottamaan näyttelyiden alkua. Laitoin Nekun päälle hellästi näyttelyriimun ja näyttelytaluttimen kiinni riimuun. Avasin karsinan oven ja lähdin taluttamaan tammaa kentän portin lähelle.

Pian kaijuttimista kajahti kuulutus:
"Seuraavaksi vuorossa Iitu ja Nekku!" Astelimme kentälle ylväästi ja Nekkukin osasi käyttäytyä. Menimme mielestäni hyvin ja vaikka emme loppupeleissä sijoittuneetkaan, meni se hyvin! Nekku osasi onneksi olla hevosiksi!

Agility
Iitu-Vilke

Olimme treenanneet Vilkkeen kanssa koko viimeviikon agilityesteitä ja ne olivat alkaneet jo sujua moitteettomasti! Teimme vielä viimehetken treenaukset ja sitten jäimme kävelemään radan ulkopuolelle. Vilke oli selvästi jännittynyt kaijuttimista ja kaikesta hälinästä, mutta koitin rauhoitella sitä parhaani mukaan.

Sitten kaijuttimista kajahti minun ja Vilkkeen lähtömerkki. Suoriuduimme esteistä hyvin ja olin hoitoponistani ylpeä, vaikka se jäikin arastelemaan vesimatolle. Loppujen lopuksi sijoituimme kakkosiksi, olin tosi ylpeä Vilkkeestä!

Ravit
Iitu-Cancan

Ravailin Cancanin kanssa kevyesti ympyrällä. Se ei jännittänyt yhtään, sillä oli jo tottunut näihin tilanteisiin. Pian valmistautumismerkki kajahti kuuluttimista ja menimme lähtöviivan tuntumaan. Sitten oli lähdön aika. Meillä oli hyvä paikka, kolmos rata, joten onnistuimme nappaamaan heti sisäradan. Cancan tiesi tarkalleen mitä sen piti tehdä, joten annoin sen juosta itsenäisesti. Maalilinja lähestyi, minulle alkoi nousta paniikki, kun Cancan tuntui väsyvän.
^Jaksa vielä vähän Cancan pikkuinen!^ mietin ja annoin ohjaa. Silloin Cancan yllätti. Tamma lähti ravaamaan entistä kovemmin. Silloin tajusin, että voisin jo haaveilla voitosta.
"Ja niin Cancan ja Iitu ravaat maaliin ensimmäisinä!" Kaijuttimista kuului.
"Jes!" Kiljahdin ja aloin hidastamaan Cancanin ravia.
"Olet maailman paras ajoponi Cara!" Hihkuin säteillen ylpeydestä ja ilosta.

//Näin, näillä tarinoilla ja kaikilla kisaosallistumisillani tavoittelen Mallioppilas-merkkiä. Onko muuten mun muutki tarinat tullu jo? Ja siis pääsenkö näiden kaikkien tarinoiden myötä 9-tasolle?//

Vastaus:

230vr

Saat Mallioppilas -merkin. :) Kyllä on, et aivan vielä, mutta ei ole kaukana! ;D

Nimi: Iitu

03.06.2018 10:26
•Tapahtui Moonlightin metsässä...•
Tarina


~He halasivat pitkään. Tämä olisi ehkä viimeinen kerta, kun he kohtaisivat toisensa.
"Hyvästi Ben, ole rohkea" sisar kuiskasi veljelleen.
"Hyvästi Lisa, elä hyvä elämä" Ben kuiskasi takaisin. Sitten sisar otti laukkunsa ja jätti hänet ja orpokodin taakseen. Hän vilkutti sisarelleen Lisalle, kun tämä nousi kärryihin. Lisa vilkutti takaisin.
"Tule jo!" Benin uusi isäntä murisi. Ben nosti laukkunsa kärryihin ja nousi perässä. Isäntä oli suurikokoinen, mustiin pukeutunut mies.
"Vauhtia senkin kaakki!" Isäntä huudahdi ja piiskasi pientä tammaa, joka alkoi vetää raskaita kärryjä henki hieverissä. Matkassa oli paljon mutkia ja joki, jossa pikkutamma joutui sinnittelemään pysyäkseen pinnalla samalla vetäen kärryjä. Benistä se oli hirveää. Sitten he olivat perillä.
"Renki! Vie hevonen talliin!" Isäntä karjaisi ja renki juoksi ottamaan pikkutamman. Ben otti laukkunsa ja juoksi isännän perään.
"Huoneesi on yläkerrassa!" Isäntä murisi ja Ben juoksi ylös. Häntä pelotti isäntä.

Ben oli raatanut monena päivänä itsensä poikki. Hänen ainoa ystävänsäkkin raatoi itsensä joka päivä poikki, pikkutamma. Yhtenä myrskyisenä yönä, hän päätti karata. Ben pakkasi laukkuihin kaiken tarvittavan. Sitten hän hiipi alakertaan, pöytään sammuneen isännän ohi ja ulos sateeseen. Hän hiippaili talliin ja laittoi tammalle suitset. Sitten hän talutti tamman ulos ja nousi selkään. Hän kannusti tamman laukkaan, mutta juuri silloin hän kuuli ilkeän piiskan äänen.
"Hevosvaras!" Isäntä karjui. Silloin piiska iski Beniä selkään.~

"Hei Maisa! Mennäänkö maastoon?" Kysyin huomatessani Maisan.
"Joo! Mennään vaan. Tuun Mintyllä" Maisa huikkasi hymyillen.
"Joo, mä tuun Moondancella" kerroin.
"Mennääks ilman satulaa?" Maisa kysyi.
"Joo!" Innostuin ja hain Moondancen suitset, olin nimittäin harjannut sen jo aikaisemmin kunnolla. Maisa teki Mintylle pikaharjauksen ja laittoi sille suitset. Minäkin laitoin Moondancelle suitset ja talutin Moondancen pihalle Mintyn perässä. Nousimme ponien kyytiin ja lähdimme metsään. Kävelimme hetken aikaa, kunnes eteemme tuli täydellinen laukkapolku.
"Laukataanko?" Kysyi edessämme kulkeva Maisa.
"Joo!" Hihkaisin. Maisa nosti Mintyn kanssa laukan ja minä nostin Moondancella perässä. Yhtäkkiä se pysähtyi ja minä olin tippua. Sitten kuulin avun huutoja.
"Apua! Apua!" Kuului metsästä. Tuijotin sinne päin suu auki. Jatkuu...

Nimi: Iitu

03.06.2018 08:33
Kysyn samaa, kuin Miisa joskus, elikkä minkä ikäiseltä vaikutan tarinoiden/runojen perusteella ;)?

Vastaus:

Hmm, olisitko 13v? :D

Nimi: Iitu

25.05.2018 08:44
Katatu, itse asiassa en ehkä sittenkään haluaisi, että Moondance astutetaan tällä hetkellä. Ehkä joskus myöhemmin.

Vastaus:

Ok :)

Nimi: Iitu

25.05.2018 08:43
•Nekku•
Tarina
11.5.2018
Jatkoa...

"Noh, kaipa se käy" Katatu vastasi hymyillen.
"Jes!" kiljahdin ja pomppasin tuolistani. Katatu naurahti innostukselleni vieressäni.
"Saanko mennä heti kattomaan sitä?" Kysyin innoissani.
"Joo, mutta rauhallisesti" Katatu vastasi ja minä hyppelin Nekun ja Lilyn karsinan luo. Avasin karsinan oven ja näin heti Nekun pomppimassa luokseni. Lily oli jo noussut kavioilleen ja söikin nyt tyytyväisen oloisena heiniään. Hymyilin ja koitin silittää varovasti Nekkua, mutta tammapa väisti. Naurahdin ja katsoin pienen pystyharjan tekemisiä. Ensiksi se meni maistelemaan heinää, mutta ei tykännytkään siitä ja menikin ottamaan kulauksen maitoa. Sitten se tuli taas minun luokseni.
"Hei pikkuinen pystyharja!" Sopersin ja raaputin varsaa varovasti korvan takaa. Nekku tuntui tykkäävän siitä, joten raaputin sitä varmemmin. Hymyilin ja vasta silloin tajusin vilkaista kelloa. Se oli viittä vaille viisi! Kohta olisi jo kiire kotiin! Suukotin nopeasti molempia turvalle ja huikkasin moikat Katatulle. Sitten lähdin polkemaan hurjaa vauhtia kotiin.

Vastaus:

60vr :3

Nimi: Katatu

24.05.2018 15:07
Mila tavoittelee astuttelia -merkkiä, joten käykö, jos Pilot astuisi Moondancen? Entä sopiiko nopeutus?

Nimi: Iitu

11.05.2018 20:31
Loikkia
Runo

Tuolla jossain kaukana pieni varsa loikkii
Se pikkuinen varsa elämästään nauttii
Se uutta ihmettelee ja paikkoja tutkii
Vaikka matkaan vähän tulee mutkii
Iloisesti se silti eteenpäin jatkaa
Vaikka kompastuminen hidastaa matkaa
Tupsu jalka, hörökorva
Pörrö häntä, nopea jalka
Sellainen on varsa
Jossakin se vähän maitoa hörppää
Sitten se leikkejä jatkaa saa
Leikkiessä nopeasti ilta tulee vaan
Ja pikku varsa äidin viereen nukahtaa

Vapaus
Runo

Laitumella pikkuvarsa kirmaa loikkien
Kohta muutkin liittyy seuraan sen
Pian koko lauma laukkaa iloisesti näin
Kartaa, mutta yksi juoksee melkein aitaa päin
Onneksi ei mitään käynyt
Ja lauma laukkaansa jatkaa
Etunenässä pikkuvarsa juoksee
Se laukkaa villisti pukitellen
Tälläinen oli ihana kesäpäivä sen

Uni
Runo

Pikkuvarsa emänsä rinnalle jää makaamaan
Kurkataampa vähän unta sen
Näkyy estekisakenttä
Ja varsa isona
Se laukkaa ja esteitä hyppii
Ei pudotuksen pudotusta, puhdasrata siis
Pian palkinnoille pääse kaunis hevonen
Se voittaa kisan ja lehteen pääsee
Näin loppuu uni sen
Se herää ja lähtee leikkimään

//Tein nyt tällässeen muutaman söpön varsarunon, kun inspaa oli :3. Toivottavasti kelpaa!\\

Vastaus:

Saat yhteensä 110vr :3
Kelpaa hyvinkin, nämä oli tosi ihania <3

Nimi: Iitu

11.05.2018 16:43
•Nekku•
Tarina
11.5.2018

Lily oli juuri varsonut ja minä ja Ada olimme aivan täpinöissämme. Eläinlääkäri Mari oli juuri tarkastamassa varsaa ja Lilyä. En malttanut odottaa, että näksisin sen varsan. Istuimme yhdessä Adan kanssa Tallihuoneessa odottamassa Katatua. Katatu tulisi huikkaamaan meille, kun saisimme tulla katsomaan varsaa.

Naputin jalallani hermostuneesti lattiaa. Kuulin Lilyn hörisevän matalasti ja Adan jupisevan jotain. Sitten kuulin ripeitä askelia ja Katatu ilmestyi Tallihuoneen ovelle.
"Nyt voitte tulla" hän huikkasi ja lähti nopein askelin pois. Sydämeni alkoi tykyttää tuhatta ja sataa, pelkäsin, että Adakin kuulisi sen. Nyökkäsimme nopeasti toisillemme ja lähdimme kipittämään kohti Lilyn karsinaa. Eläinlääkäri Mari oli juuri tekemässä raporttia Lilystä ja varsasta. Pysähdyin karsinan eteen, suljin silmäni ja hengitin pari kertaa syvään rauhoittuakseni. Sitten kurkkasin karsinaan. Pieni, mustavalkoinen karvakasa oli juuri nousemassa jaloilleen. Se oli maailman söpöin varsa, jonka olin lyhyen elämän aikanani nähnyt! Aloin hymyillä naantalin auringon lailla ja käänsin katseeni pois. Kaikki tunteet purkautuivat sisältäni, jännitys, odotus, ilo, kaikki mahdollinen ja kykenin vain hymyilemään.
"Tämä on mahtavaa!" Sopersin.

Istuin Tallituvan sohvalla. Mielessäni pyöri yksi ainoa kysymys. Koitin rauhoittua, mutta en pystynyt. Nousin seisomaan ja lähdin kävelemään kohti Katatun Toimistoa. Kuulin hevosten hirnuvan jossakin kaukana, tai noh, se tuntui vain siltä. Hevosethan olivat vain vajaan 8m päässä minusta! Koputin Toimiston oveen ja sisältä kuului vain hiljainen "Mmm" vastaus. Astuin sisään ja istuuduin tuoliin.
"Heippa Iitu, mikäs nytten mieltä painaa?" Katatu kysyi.
"No siis..." aloitin lauseeni. Nyt olisi sen kuuluisan kysymyksen aika.
"... Saisinko alkaa hoitamaan Nekkua, voisin vaihtaa Daisyn siihen?" Kysyin. Aika tuntui hidastuvan, kun Katatu mietti. Jatkuu...

Nimi: Iitu

23.04.2018 16:58
Tallihuone
Runo

Tallihuone, se ihana paikka
Siellä voi rentoutua ja tehdä mitä vaikka
Yötä voi olla, jos huvittaa
Tai piirrustusvihkoaan kuvittaa
Voihan siellä läksyjäkin tehdä
Ta kokeisiin lukea
Voi myös ystävien kanssa hengailla
Tai vaikka sohvalla löhöillä
Niin, juuri sillä kuuluisalla sohvalla

Se kuuluisaakin kuuluisampi sohva
Runo

Sohva, juuri se tallituvan sohva
Kulunut on puhki varmaan kohta
Kaikki sillä päivittäin istuu
Se yleensä tupaten täynnä porukkaa on
Sohva, juuri se tallituvan sohva

Rejhanin satula
Runo

Rejhanin satula satulatelineessään pölyttyy
Ja Iitu pölystä yllättyy
Hän alkaa pyyhkiä ja kuurata satulaa
Pian se kiiltä kuin uusi telkkarin kapula
Iitu työhönsä tyytyväinen on
Kellyn vanha satula sai uuden kohtalon

Vanha hevosenkenkä
Runo

Löytyi kerran erittäin vanha hevosenkenkä
Se näytti tarinan erikoisen
Se Tallihuoneen oveen oikeinpäin naulattiin
Ja siinä se yhä komeilee

/Tein nyt tälläisiä vähän oudohkoja pikkurunoja. Toivottavasti näistä ees saa jotakin xD! 9-taso :3?/

Vastaus:

100vr:) Saat Runoilija -merkin.
Ei aivan vielä. ;D

Nimi: Iitu

23.04.2018 15:42
Maastoilua
Runo
23.4.2018

Kärryihin hyppäsin
Ja purun pois CanCanin hännästä nyppäsin
Sen liikkeelle pyysin
Kun maastoon käännyttiin, CanCan villintyi tyystin
Se eteenpäin pinkaisi
Ja minut pois kärryistä sinkaisi
Mutta sitten kun se vähän ruhoa näki
Se heittäytyi siihen syömään
Silloin sitä ohjista kiinni otti naapurin täti
Kiittelin häntä kovasti ja kärryihin hyppäsin
Matka jatkui leppoisasti
Otettiin käyntiä ja ravia
CanCan puolestaan varoi savea
Maisemia sai kärryiassä rauhassa katsella
CanCan taas yritti vähän ruohotupsuja maistella
Hymyillen jatkui taas matka
CanCanille sanoin "Hyvä. Jatka"
Pian tallin päättyi retki hauska
CanCan talliin pääsi
Se siellä jotakin sääsi
Sille hymyilin ja porkkanan ojensin
Oli ollut päivä taas mukava!

Vastaus:

60vr

Nimi: Iitu

19.04.2018 19:31
Hiisihevonen
Tarina
19.4.2018

"Kauan sitten, kun Moonlightikaan ei ollut vielä täällä, tässä oli kylä. Tuossa, missä nytkin on metsä oli metsää. Metsä oli kuitenkin pelätty. Hyvin pelätty. Siellä oli monta järveä, joissa jokaisessa vaani jokin... Jos veteen koski, joku imaisi veden syöväriin sinut. Sieltä oli mahdotonta päästä pois. Monta ihmistä oli kadonnut metsään. He eivät olleet koskaan palanneet sieltä. Koko kylä pelkäsi metsään, eikä kukaan uskaltanut mennä sinne. Tämä oli Hiisihevosten tarina. Ja tarun mukaan ne elävät vieläkin näissä metsissä" kerroin mahdollisimman pelottavalla äänellä.
"Just joo Iitu!" Maisa alkoi räkättää.
"Ihan totta!" Intin ja Lily nosti päänsä korkeammalle. Olimme siis maastossa ilman satulaa. Minä menin Lilyllä ja Maisa Kurolla. Maisa vain nauroi. Käännyimme syvemmälle metsään ja nostimme ravin. Metsässä oli kummallisen hiljaista, vaikka oli todella lämmin kevätpäivä, linnutkaan eivät laulaneet.
"Ompas karmivan hiljaista" Maisa sanoi ja katseli ympärilleen, ehkä hiukan varuillaankin.
"Niinpä" vastasin lyhyesti ja koitin pysytellä Lilyn kapeahkossa selässä. Ravi pomputti hieman, muttei kamalasti. Lyhensin vähän ohjia, jotta pysyisin hyvällä tuntumalla Lilyn suuhun. Taputin tammaa kaulalle ja siirsin sen käyntiin. Kuro siirtyi eteemme Maisan kanssa. Maisa taputti poniansa ja alkoi hyräillä jotakin laulua hiljaa. Matka jatkui leppoisasti.

Saavuimme järvelle, josta ponit saivat juoda. Yhtäkkiä kuulimme laukkaavien kavioiden ääntä. Lily nosti päänsä korkealle ja minä kerin ohjat käsiini.
"Mikä se oli?" Säikähdin ja katselin jännittyneenä ympärilleni.
"En mä tiiä!" Maisa vastasi kireästi. Sitten jokin tempaisi Maisan SEKÄ Kurojakin veteen.
"IIIK!" Maisa kiljui ja hyppäsin alas Lilyn selästä. Talutin sen Maisa luo ja rupesin riuhtomaan tyttöä ylös. Kuro oli päässyt jo takaisin rannalle. Se hirnui avuttomana Lilyn vierellä ja steppaili, kun näki Maisan ja minun uppoavan yhä syvemmälle.
"APUA APUA AUTA!" Maisa kiljui ja yhtäkkiä paine hellitti. Juoksimme takaisin rannalle ja hyppäsimme hevosten kyytiin. Sitten karautimme laukalla takaisin tallille. Hiisihevoset. Nene olivat. Näin nimittäin vedessä kauniin, valkoisen hevosen, ja Hiisihevosethan ovat tunnetusti valkoisia ja asuvat veden alla. Olisiko tuolle järvelle enään järkevää palata?

/Joo. Tavoittelen siis tällä Maastoratsastaja ja Taruolento-merkkejä. Toivottavasti pidät :)!/

Vastaus:

150vr
Saat Maastoratsastaja -merkin. :)

Nimi: Iitu

19.04.2018 15:14
Pienen pieni valon pilkahdus
Tarina
15.4.2018

"Hei Hani" sanoin hiljaa Rejhanin tarhan portilla. Oli varhainen aamu ja taivaalla leijui vain todella synkkiä pilviä.
"Nyt pitäisi olla kevät, mutta ei edes näytä keväältä!" Nurisin ja luikahdin Hanin tarhaan. Niin, ei näyttänyt keväältä, ei tuoksunut keväältä, mutta ihan lämmin, painostava ja sadetta enteilevä ilma ainakin oli.
"Taitaa tulla sade" jatkoin nurisuani, vaikka koitin piristyä. Kenkäni olivat täynnä ruskeaa mutavelliä ja valkoisiin, juuri pestyihin ratsastushousuihinikin oli tullut mutapilkkuja kävellessäni. Ainoa kirkas väri täällä oli Rehjanin riimu. Se oli neonkeltainen ja se oli ihanan piristävä. Hymyilin hieman, mutta aloin sitten keskittyä Rejhaniin enkä ajatuksiini.

Musta ori kiisi ohitseni kovaa laukkaa. Alkoi sataa, ehkä sade herättäisi kasvit taas eloon ja ne tajuaisivat että nyt on KEVÄT! Huokaisin ja Rejhan pysähtyi parin metrin päähän minusta.
"Tule Hani tänne" maanittelin ja ojensin kättäni Hanin haisteltavaksi. Orii nuuhkaisi sitä ja asteli luokseni korvat täristen. Sujautin riimun varovasti sen päähän ja lähdin taluttamaan Hania talliin. Taluttaessa Rejhan oli yllättävän rauhallinen, mitä nyt hötkyili vähän sateesta ja pienestä ukkosen jyrinästä.
"Ei hätää Rejhan, tallissa on ihan turvallista" sanoin taluttaen mustan friisiläishevosen sisälle tallin oviaukosta. Jouduin hetken etsimään oriin omaa karsinaa, sillä Moonlightissä oli niin monta hevosta ja karsinaa ja en ollut vielä kertaakaan taluttanut Hania sisälle. Kun etsin oriin karsinaa, se korskahteli ja pyöriskeli kuunnellen ympärillään kuuluvia ääniä ja hiljaista ukkosen jyrinää. Lopulta löysin mustan oman, pehmeän, lämpimän karsinan ja päästin sen sinne. Hani korskahti ylväästi ja alkoi sitten mutustaa heiniänsä välillä luimien ja vilkuille muita. Huokaisin ja katsahdin kenkiäni. Ne olivat märät ja mutavellin peittämät. Löin käteni otsaani ja tallustelin Tallihuoneeseen. Otin kengät pois sinne astuessani, sillä en halunnut liata Tallihuoneen lattiaa tai mitään muutakaan siellä olevaa kengilläni. Tallihuoneessa ei ollut ketään. Omituista. Kohautin harteitani ja riisuin punaisen kuoritakkini pois ja jätin sen naulakkoon roikkuvaan. Tallihuoneessa tuoksui aika tuore kahvi. Täällä oli siis ollut joku aivan hetki sitten, sillä kahvia oli vielä pannulla. Huomasin Heppahullun pöydällä, istuuduin pöydän ääreen ja aloin selata lehteä. Tämä HH (=Heppahullu) oli tuplanumero ja siinä oli sata sivua sen lisäksi se oli uusin numero. Jes! Olin HH:n suuri fani ja rakastin sitä. Minusta Heppahulluissa parasta oli saarjakuvat.

Selasin sivuja eteenpäin ja löysin artikkelin vaikeasti käsiteltävistä hevosista. Olin heti sen kimpussa, sillä siitä voisin oppia jotakin hyödyllistä Rejhanin koulutukseen. Silmäni ahmivat tekstiä ja painoin joka sanan ja lauseen mieleeni tarkoin. En kuullut, kun joku rämisteli sisälle talliin ja sieltä Tallihuoneeseen, sillä olin niin keskittynyt artikkeliin.
"Iituu?" Havahduin lukemisesta vasta, kun kuulin Maisan äänen lausuvan nimeäni.
"Ai moi Maisa!" Tervehdin tyttöä ja suljin lehden. Kuulin kolistelua ja rämistelyä tallista ja vilkaisin Maisaa huolassani rynnäten sitten katsomaan mitä oli tekeillä. Rejhan hyppi karsinassaan pystyyn ja kolisteli seiniä.
"Sooh Hani" koitin rauhoitella hevosta. Maisakin tuli luokseni ja alkoi rauhoitella Rejhania, mustaa, hieman vauhkoa friisiläisoria. Juuri silloin huomasin, ettei minulla ollut kenkiä jalassa.

"Miten sä jaksat hoitaa tätä!?" Maisa tivasi pidellen hyörivää ja pyörivää Hania riimunnarusta kiinni, kun minä pesetin sen takajalkoja. Sen etujalat talloivat maata vauhkosti, mutta takajalat pysyivät tuikasti maassa.
"En mä tiiä" mumisin vastaukseksi hiljaa. Sitten keskustelu kääntyi muuhun aiheeseen ja Rejhan saatiin karsinaan.
"Harjataanko jotkut ponit?" Maisa kysyi.
"Joo. Mä harjaan Vilkkeen" vastasin ja lähdin hakemaan miniponitamman harjoja. Vilke oli pieni, kiltti, pilkukas miniponi. Maisa päätti harjata Panchon.

Tarjosin porkkanat Daisylle ja Vilkkeelle, kun olin ne molemmat harjannut puhtaiksi. Nyt pikkuponit oikein säihkyivät, vaikka niistä viellä karvaa lähti! Pussasin molempia turvalle ja lähdin viemään harjapakkeja pois. Maisa oli jo vienyt Panchon sekä Kuron harjapakit pois. Ruokimme vielä hevoset puhuen niitä näitä iloisesti. Aikaa siinä meni, mutta samalla autoimme niitä hoitajia, jotka eivät kaatosateessa tallille tahtoneet tulla. Sittten menimme Tallihuoneeseen lukemaan Heppahullua. Me molemmat otimme kengät pois, ennen kuin astuimme Tallihuoneeseen, sillä meidän molempien kengät olivat olleet märät, ja sitten olimme menneet heppojen karsinoihin, joten kengät olivat nyt kuorutettu purulla.

Sade ropisi mukavasti Talluhuoneen ikkunoihin ja teki mukavan, syksyisen tunnelman talliin. Ukkonen jyrisi ja salamat välähtelivät siellä täällä.
"Ukkonen taitaa olla kohta päällä" sanoin Maisalle ja vilkaisin kelloa. Kohta puoli viisi. Olin ollut tallilla vartin yli kahdesta lähtien.
"Niinpä. Toivottavasti hepat ei hermostu kovasti. Onneksi Katatu oli tuonut jo kaikki sisälle" Maisa vastasi.
"Niin. Olin pyytänyt jättämään vain Rejhanin ulos, jotta olisin voinut luoda siihen parempaa suhdetta" kerroin tytölle, joka katseli minua ystävällisesti. Maisa hymyili minulle.
"Onneks hepoilla on nokan edessä tuhti heinäkasa" hän hymähti ja jatkoi Heppahullun sarjakuvan lukemista.

Makasin sängyssäni ja mietin Maisan sanoja. "Iitu, miks sä oot alkanut hoitaa tällästä hevosta?!" Vai miten se nyt meni. Ihansama. Ehkä ainoastaan mä nään Rejhanissa sitä jotain. Jotain ystävällisyyttä, joka olisi vain kovan, arvostellun kuoren alla. Tai sitten siinä oli vain jotakin taikaa... Rejhan oli pienen pieni valon pilkahdus sysimustassa yössä <3!

/Mitäs pidät mun tarinoista? Muutes, eikö mun pitäs saaha Säästeliäs-merkki?

Vastaus:

300vr

Sun tarinat on sisällöllisesti ja kielellisesti tosi hyviä. Ne on kiinnostavia ja sisältö on kivasti vaihtelevaa.
Joo pitäisi, en oo huomannut lisätä sitä. :'D

Nimi: Maisa

29.03.2018 20:47
Rakkaalle Iitulle♡

Me aina pellolla laukataan,
oot mun ystäväni kauttaaltaan.
Ystäväni mun,
toivon et oon sun.
Susta aina kirjotan,
musta sä kirjotat.
Hevoset meitä yhdistää!
Seikkailut monet koettu, yhdessä!
Sä oot mun ystävä ikuinen♡♡♡

~Maisa

Nimi: Iitu

29.03.2018 14:25
Sebun selässä
Runo
29.3.2018

Tallille mä ioisena tulin
Sitten kassistani ratsastusvarusteet purin
Laitoin kypärän päähän
Nyt olisi mentävä tuskuun ja jäähän
Tarhasta Sebun nopeasti hain
Loimen siltä sisällä riisuin pois
Sen kuivaushuoneeseen vein
Ja sitten harjasin poniorin
Talutin sen maneesiin ja kiristin vyön
Vyötä kiristäessä käyttäytyi kuin koni
Lopulta selkään pääsin
Ja jalustimet sopiviksi sääsin
Sitten liikkeelle lähdettiin
Ensin alkukäynnit tehtiin
Sitten alettiin istumtaharjoituksia työstää
Seb pelästyessään meinasi ryöstää
Ei se kuitenkaan laukkaan päässyt
Tunti jatkui leppoisasti
Tehtiin pujottelua ja paljon voltteja
Välillä jouduin muistuttaa "Vähän malttia!"
Pian kuitenkin loppuverkkoja aloin tehdä

Tallissa mä Sebun harjasin ja varusteet siltä pois otin
Sitten mustan orhin tarhaan vein
Se laukalla heti pois lähti
Se kiisi kuin pysrtötähti
Sitä hymyillen hetken katsoin
Mutta sitten varusteita putsaamaan menin
Pian ne kiilsivät ja kimmaltelivat kauniisti
Sitten oli aika kotiin lähdön
Oli meilla ensimmäinen ratsastuskerta mahdoton!

/Millos pääsen ysitasolle?

Vastaus:

120vr, saat Kouluttaja -merkin. :)

Paikkoin ;D

Nimi: Iitu

26.03.2018 19:31
Moi Katatu! Ajattelin vaan kysyä, että onko mun uusin tarina tullut? Sori, jos patistelen, ymmärrän, että koulu varmasti painaa päälle :3.

Vastaus:

Oon julkaissut kaikki sun perille tuleet tarinat. ;)

Nimi: Iitu

10.03.2018 14:39
Rejhan
9.3.2018
Maisa

Istuin bussissa matkalla Moonlightiin. Kännykkäni värähti. Viesti.
'Voitko olla?' hyvä ystäväni Alysa oli laittanut.
'En ):. Meen tallille hoitaa uutta hoitsuani' vastasin.
'Ok )):::. Onks se sellanen söpö shettispallero, niiku ne sun muutki hoitsut?' Alysa laittoi minulle. Hän tiesi nämä jutut, sillä oli itsekkin hoitajana yhdellä tallilla ja tiesi, että rakastin shettiksiä yli kaiken.
'Ei. Sen luonne on tällänen: Rejhan on varmasti maailman tulisin friisiläinen! Puree ja potkii hoitaessa, joten hoidetaan käytävällä molemmin puolin kiinni sidottuna. Ratsastaessa vauhdikas ja testailee koko ajan ratsastajaa. Suostuu harvoin menemään käyntiä. Kestävyytensä ja vauhdikkuutensa ansiosta sopii oikein hyvin maastoesteille. Kaikesta huolimatta tasokas, osaava ori, mutta tarvitsee rohkean ja osaavan hoitajan. Vaatii paljon treeniä ja kouluttamista, että huonoista tavoista päästään eroon. Tulee tarhata yksin ja pitää kaukana muista hevosista; Rejhan nimittäin hyökkii muiden kimppuun eikä sääli ketään. Hoitajat, ruokkijat ja aidat varokoot - täältä tulee Rejhan! xD!' laitoin naurahtaen. Alysalta tuli vielä kuollut-emoji, sekä vastaus 'IITU MITÄ SÄ OOT TEHNYT?!!?' ja sitten hän lähti paikalta.
'Niinpä' vastasin vielä ja sitten suljin puhelimen tunkien sen taskuuni.
"Moonlightin pysäkki" kuljettaja sanoi ja minä kiitin ja hyppäsin bussista ulos. Lähdin kävelemään kohti Moonlightia.

Katselin Rejhania, tai siis Hania riimu kädessäni jännittyneenä. Se näytti vahvalta sekä valtavalta ja sitä se olikin! Se oli kunnon musta orhi friisiläisille tyypillisellä mustalla, laineikkaalla, pitkäklä harjalla. Siihen saisi hyvät leitit! Yhtäkkiä mieleeni hiipi epäilys. Pärjäisinköhän minä tuollaiselle hevoselle? (...) Pärjäisin. Ihan totta, kyllä pärjäisin! Luikahdin aidan ali tarhaan ja jäin seisomaan paikoilleni, kun musta orhi lähti ravaamaan minua kohti korvat luimussa. Se pysähtyi muutaman metrin päähän kuopimaan lumista maata, luimistelemaan ja väläyttelemään hampaitaan. Mikä mahtailija! Luulee varmaan olevansa joku maailman valtias! No tätä tyttöä se ei pelota. Lähdin kävelemään Hania kohti. Se luimisteli entistä kovemmin. Korvat olivat painuneet aivan orin niskaan.
"Ei hätää, ei hätää, rauhoitu" toistelin lempeällä äänellä hevoselle. Hitaasti sen korvat alkoivat väristen kääntyä minua kohden.
"Ei ole mitään pelättävää. Tule katsomaan, minulla on omenan siivu" jatkoin lempeästi ja tarjosin omenaa Hanille. Se alkoi lähestyä minua hitaasti, Hani kurkotti kaulaansa ja nappasi siivun varovaisesti.
"Ole hyvä" sanoin ja hymyilin. Olin sittenkin päättänyt jättää riimun pois, odottamaan portin viereen. Ensimmäisellä kerralla Hanille riittäisi se, että se alkaisi luottaa minuun. Olin onnistumassa tavoitteessani! Yhtäkkiä tallin ovi pamahti kiinni ja Hani pelästyi. Musta orhi nousi takajaloilleen ja pieksi ilmaa etukavioillaan. Kaaduin maahan, sillä kaviot olivat vain muutamien senttimetrien päässä minusta. Sitten Hani laukkasi matkoihinsa. Jäin siihen. Siinä minä olin. Minä itkin. Itkin, koska olin pelästynyt ja melkein onnistunut tavoitteessani. Se ei ollut onnistunut.

En tiennyt kuinka kauan siinä olin ollut ja itkenyt, olin menettänyt ajantajuni. Yhtäkkiä kuitenkin joku koski minuun.
"Iitu ootko sä okei?" Kuului Maisan tuttu ääni.
"Mitäh? Joo oon" sanoin yllättyneenä pyyhkien kyyneleitäni. Käänsin katseeni kohti Rejhania, joka haisteli maata hamuten sitä samalla turvallaan.
"Eikun oikeesti Iitu" Maisa sanoi ja kohdisti minuun anovan katseen.
"Okei okei mä kerron" sanoin ja Maisa kyykistyi viereeni.
"Mä olin just saavuttamassa mun tavotteen Hanin kaa, mut sit joku paiskas tallin oven kiinni ja Hani pelästy. Se nousi takajaloilleen ja mä säikähdin niin paljon, että aloin itkee. Osittain siis sen takii ja osittain sen, että en saanu toteutettuu tavotetta" kerroin Maisalle.
"Voi ei Iitu! Koita uudestaan, älä opeta sitä vielä pahemmille tavoille. Opeta sille, että sun kanssa tehdään asiat loppuun!" Maisa kannusti. Minä nyökkäsin päättäväisesti, pyyhin loputkin kyyneleeni ja nousin ylös.
"Mä meen kattoo tonne aidan viereen" Maisa sanoi ja lähti keikkumaan aidalle. Lähestyin taas Hania ja se painoi korvansa luimuun.
"Muistatko, ei hätää" sanoin lempeästi ja ojensin käteni eteen. Jatkoin rauhoittelua lempeään äänensävyyn ja Hanin korvat alkoivat taas kääntyä minua kohti.
"Hieno poika" hymyilin friisiläisoriille. Se lähestyi minua varovasti. Pian käteni ylsi koskettamaan sen turpaa. Silitin sitä nopeasti ja sitten annoin Hanille porkkanan puolikkaan.
"Hieno Hani" sanoin pehmeästi ja poistuin tarhasta. Olin saanut luotua hermoheikkoon hevoseen siteen! Mahtavaa! Maisa näytti minulle peukkuja, ja sitten me poistuimme talliin iloisesti puhuen. Olin onnistunut tavoitteessani! Jihuu!

/Nuih. Siinä oli tällänen tarina. Koitin kuvailla mahdollisimman paljon :3!

Vastaus:

300vr

Tämä oli todella hyvä tarina, kuvailu tuo ehdottomasti eloisuutta ja tunnelmaa! <3

Nimi: Iitu

09.03.2018 08:15
Kiitos todella paljon ihanista sanoista Miisa :333!

Nimi: Miisa S.

08.03.2018 21:27
Moikka Iitu! Sun tarinat on tosi inspaavia =3!

Ja muuten, anteeksi kun Vein Cielin sulta :(...
Katatulle ei kul käy, mutta saat välillä hakee sitä tarhasta ja jälleen

Vastaus:

No Ciel on sen verran haastava, että sitä saa hoitaa vaan hoitaja + tallityöntekijät. ;D

©2018 Virtuaalitalli Moonlight - suntuubi.com